Yhteiskunnallisen yrityksen ideointi ja idean kehittely
Tällä sivulla lähdemme ideoimaan yhteiskunnallista yritystä ja kehittämään ideaa liiketoiminnaksi.
Ota esiin kynä ja paperia!
Tai lataa tästä yhteiskunnallisen yrityksen ideointityökirja-PDF, jota voit täyttää tietokoneella
Liikkeelle ongelmasta
Yhteiskunnallisen yritykset pyrkivät ratkaisemaan jonkin yhteiskunnallisen tai ympäristöön liittyvän ongelman. Tämän vuoksi yhteiskunnallisen yrityksen ideointi käynnistyy sopivan ongelman havaitsemisesta.
Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä prosessi alkaa ongelman valitsemisesta, ei suoraan liikeideaan hyppäämisestä. Pohdi:
- Mitä ongelmia tai haasteita näet omassa tai läheistesi elämässä, esim. opinnoissa, työssä tai vapaa-ajalla?
- Millaisia ongelmia näet laajemmin yhteiskunnassa?
- Mikä suurista globaaleista haasteista tuntuu kaikista merkityksellisimmältä ja koskettavimmalta? Tällaisia globaaleja haasteita voi tarkastella esim. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla.
Valittava ongelma kannattaa rajata. Esim. ilmastonmuutos” on liian iso kokonaisuus. Sen sijaan voi keskittyä johonkin sen seuraukseen (esim. “ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoa”) tai syyhyn (esim. ”fossiilisten polttoaineiden käyttö”).
TEHTÄVÄ
1. Kirjoita 2–3 yhteiskunnallista tai ympäristöön liittyvää ongelmaa (turhautumista, tarvetta, kipukohtaa…)
2. Ympyröi omasta mielestäsi kiinnostavin ongelma.
Klikkaa kuva isommaksi!
Kohderyhmän määrittely
Kuka hyötyisi eniten edellisessä tehtävässä valitsemasi ongelman ratkaisemisesta? Kuka olisi halukas maksamaan sen ratkaisemisesta? Kenen elämän ratkaisu muuttaisi 10 kertaa paremmaksi? Vastaus näihin kysymyksiin kertoo yrityksesi kohderyhmän eli potentiaaliset asiakkaasi.
Tätä harjoitusta varten valitaan yksi kohderyhmä, joka määritellään mahdollisimman tarkasti. Kohderyhmän mahdollisimman tarkka määrittely auttaa löytämään ensimmäiset asiakkaasi sekä ohjaamaan markkinointia.
Joissain tapauksissa maksaja voi olla eri kuin ratkaisun käyttäjä. Esim. kuka olisi valmis maksamaan siitä, että vähennetään ikäihmisten yksinäisyyttä?
(Kaikki kysymykset eivät välttämättä ole relevantteja kaikille kohderyhmille, hyppää tarvittaessa yli.)
TEHTÄVÄ
1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin määritelläksesi yrityksesi kohderyhmän:
- Ketä ongelma koskettaa? Kenen elämää ratkaisu parantaisi tai helpottaisi huomattavasti?
- Vaikuttaako ongelma yksilöihin, yrityksiin tai muihin organisaatioihin?
- Miten nämä ihmiset tai organisaatiot yrittävät nykyisin ratkaista ongelman (jos yrittävät)? Vai eletäänkö ongelman kanssa, sillä sille ei ole löytynyt hyvää ratkaisua?
- Millaisia kohderyhmän ihmiset ovat, esim. ikä, sukupuoli, ammatti, taloudellinen tilanne jne.? Jos kyseessä ovat organisaatiot, millä alalla ne ovat ja miten suuria ne ovat? Entä onko niitä Suomessa vai globaalisti?
- Maksaisivatko nämä ihmiset itse ratkaisusta (tuotteesta tai palvelusta), vai olisivatko maksajat eri ryhmä kuin käyttäjät? Keitä maksajat voisivat olla ja miksi he maksaisivat ongelman ratkaisemisesta?
Ongelman analysointi
Kun olet valinnut ongelman, seuraava askel on sen juurisyiden analysointi. Mitä paremmin ymmärrät ongelmaa, sitä enemmän ja parempia ratkaisuja pystyt sille keksimään. Ongelman analysointiin käytämme ongelmapuumenetelmää.
Ongelmapuun avulla voidaan pilkkoa suuria ongelmia pienempiin ja helpommin käsiteltäviin osiin. Menetelmä perustuu ajatukseen, että ongelmien taustalla on syitä, joiden ymmärtäminen auttaa kehittämään siihen ratkaisuja. Näistä ratkaisuista voidaan kehitellä liikeideoita ja yhteiskunnallisia yrityksiä.
Esimerkki:
- Ydiongelma: Ruoan hävikki
- Ensisijainen syy: Miksi ruokaa menee hukkaan, mitkä ovat syyt?
- Ylituotanto
- Toissijaiset syyt: Miksi ylituotantoa syntyy, mitkä ovat syyt?
- Epätarkka kysynnän ennustaminen
- Rajoitettu pääsy reaaliaikaiseen myyntidataan
- Nopeat kuluttajamieltymysten muutokset
- Juurisyyt: Miksi nämä toissijaiset syyt ovat olemassa, mitkä ovat niiden taustalla?
- Riittämättömät investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin ja analytiikkaan
- Puutteellinen ymmärrys kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinatrendeistä
- Tehoton toimitusketjun koordinointi
TEHTÄVÄ
1. Laadi ongelmapuu
Täytä ydiongelma (edellisessä tehtävässä valitsemasi ongelma), ja tunnista sen ensisijaiset syyt, toissijaiset syyt ja juurisyyt.
2. Valitse se oksa ongelmapuustasi, johon haluat kehittää ratkaisuja
Voit valita esimerkiksi ongelman,
- joka kaipaa kipeimmin ratkaisua
- jonka ratkaisemiseen sinulla on osaamista
- jolle voit realistisimmin kehittää ratkaisun
- jonka ratkaisemisessa on suurin mahdollisuus uusille, ennennäkemättömille ratkaisuille eli innovaatioille
Mieti, miksi juuri tämä oksa on sinusta tärkeä, lupaava tai merkityksellinen.
1. Aloita sijoittamalla ydiongelma kaavion ylimpään laatikkoon.
2. Tunnista sitten kolme ensisijaista syytä kysymällä: ”Miksi tämä ydiongelma on olemassa?” Kirjoita jokainen ensisijainen syy omaan laatikkoonsa.
3. Määritä jokaiselle ensisijaiselle syylle kaksi toissijaista syytä kysymällä: ”Miksi tämä ensisijainen syy on olemassa?” Kirjoita jokainen toissijainen syy omaan laatikkoonsa, joka haarautuu vastaavasta ensisijaisesta syystä.
4. Tunnista jokaiselle toissijaiselle syylle 1–2 juurisyytä jatkamalla kysymistä: ”Miksi tämä toissijainen syy on olemassa?” Kirjoita jälleen jokainen juurisyy omaan laatikkoonsa.
Ratkaisuidean kehittely
Nyt kehitään ratkaisuidea aikaisemmassa tehtävässä valittuun ongelmaan. Ensimmäisen idean ei tarvitse olla täydellinen, mutta sen tulisi olla riittävän realistinen, jotta sitä voidaan testata kohderyhmän kanssa ja saada selville, toimiiko se todella.
Ratkaisun kehittämisessä hyödynnä edellisessä tehtävässä tunnistamiasi ongelman juurisyitä:
- Mitkä ovat juurisyyt?
- Miten ratkaisisit nämä juurisyyt?
Ongelman syvällinen ymmärtäminen on olennaista tehokkaan ratkaisun luomiseksi. Ihanteellisesti tämä tarkoittaa ongelman syiden ja seurausten tutkimista, aiheeseen liittyvän tutkimustiedon lukemista sekä keskustelua niiden ihmisten kanssa, joita ongelma koskettaa.
Yritä kuvata ratkaisusi mahdollisimman konkreettisesti. Esimerkiksi ilmaisu “sovellus, joka auttaa opiskelijoita keskittymään” on liian epämääräinen. Tarkempi ja hyödyllisempi kuvaus olisi esim.:
“Sovellus, joka asettaa lukutavoitteita ja palkitsee käyttäjiä keskittymisestä. Se voisi ohjata käyttäjää lukemaan 15 minuuttia, tekemään 2 minuutin rentoutusharjoituksen, lukemaan tunnin, pitämään välipalatauon ja liikkumaan 15 minuuttia. Sovellus voisi myös soittaa keskittymistä tukevia musiikkeja tai taustaääniä.”
Kuva: ongelmapuu
TEHTÄVÄ
1. Käytä edellisessä tehtävässä täyttämääsi ongelmapuut ja keskity valitsemaasi oksaan. Listaa syyt jokaisella tasolla:
- Ydiongelma:
- Ensisijaiset syyt:
- Toissijaiset syyt:
- Juurisyyt:
2. Kehitä ratkaisu vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä näille syille voidaan tehdä? Miten ratkaisisit ne? Tämä vaatii todennäköisesti tiedon hakemista ja selvittelyä.
- Voiko ratkaisun muuttaa tuotteeksi tai palveluksi, esimerkiksi sovellukseksi, verkkosivuksi, koulutukseksi tai näiden yhdistelmäksi? (Katso esimerkkejä ratkaisulistasta alempana.) Kuvaile ratkaisu mahdollisimman konkreettisesti.
- Onko kohderyhmä tai jokin muu taho valmis maksamaan ratkaisusta? Jos kyllä, perustele miksi ja miten. Jos ei, pohdi: Miksi ei? Miten heitä voisi motivoida ottamaan ratkaisu käyttöön tai maksamaan siitä?
Ratkaisuesimerkkejä
- Mobiilisovellus tai verkkosivusto
- Koulutustilaisuus, työpaja tai muu tapahtuma
- Kirja, opas tai muu informatiivinen materiaali
- Henkilökohtainen ohjaus tai tuki (livenä tai verkossa)
- Välityspalvelu tai kohtaantoalusta
- Fyysinen tuote (esim. työkalu, mittalaite)
- Fyysinen tai digitaalinen peli
- Tilaukseen perustuva palvelu
- Yhteisöalusta tai vertaistukiverkosto
- Pop-up-palvelu tai liikkuva yksikkö (esim. kirjastoauto)
- Somekampanja tai tietoisuutta lisäävä hanke
- Yhteiskehittämismalli, jossa kohderyhmä osallistuu
- Hybridimalli, joka yhdistää digitaalisia ja fyysisiä elementtejä
- Kiertotalousratkaisu (esim. uudelleenkäyttö, korjauspalvelu, kierrätys)
Ratkaisuidean testaaminen
On hyvä idea esitellä ratkaisuidea kohderyhmälle, eli potentiaalisille asiakkaille, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin saat tietoa siitä, onko tuotteelle tai palvelulle oikeasti kysyntää, etkä käytä aikaa ja rahaa sellaisen ratkaisun kehittämiseen, jota kukaan ei haluakaan.
Mieti, miten testaisit ratkaisuideaasi kohderyhmän kanssa.
Voit kehittää testausmenetelmää asteittain: aloita suullisella kuvauksella tai esityksellä, etene yksinkertaiseen prototyyppiin ja kehitä sitä vähitellen eteenpäin. Tässä vaiheessa ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä – tärkeintä on, että kohderyhmä saa selkeän ja konkreettisen käsityksen ideastasi. Tämä auttaa sinua keräämään arvokasta palautetta ratkaisun hyödyllisyydestä ja toimivuudesta, jota voit käyttää sen parantamiseen.
Testauksen yhteydessä on myös tärkeää selvittää, onko kohderyhmä valmis maksamaan ratkaisusta. Kysy kysymyksiä tai suunnittele testisi niin, että saat selville, kuinka arvokkaana he pitävät ratkaisua. Jos he eivät ole valmiita maksamaan, pyri ymmärtämään miksi. Tämä tieto voi auttaa sinua muokkaamaan konseptia, hinnoittelumallia tai jopa tunnistamaan toisen maksavan tahon (esim. organisaatio tai kunta).
Kun olet tehnyt parannuksia, testaa päivitetty versio uudelleen kohderyhmän kanssa. Jatka tätä palautekehää, kunnes löydät ratkaisun, joka toimii hyvin.
Jos kohderyhmä ei reagoi positiivisesti, mutta olet edelleen sitoutunut ongelman ratkaisemiseen, voit palata suunnittelupöydälle – nyt palautteen pohjalta paremmin informoituna – ja kehittää uuden ratkaisun testattavaksi.
TEHTÄVÄ
1. Suunnittele, miten testaat ratkaisuideaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
Mistä löydät kohderyhmääsi kuuluvia ihmisiä ja miten otat heihin yhteyttä?
Jos maksava asiakas on jokin muu taho (esim. organisaatio tai kunta), miten lähestyt heitä?
Miten voit esitellä ja testata ratkaisusi kohderyhmän kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ilman että sinun tarvitsee käyttää tähän paljon rahaa? Mikä on ratkaisusi yksinkertaisin versio, jota voit testata?
Muista, että voit aloittaa yksinkertaisesti kuvailemalla ideasi. Jos saat positiivista palautetta, voit siirtyä ratkaisun testaamiseen esimerkiksi prototyypin tai demon avulla. (Prototyyppi tai demo on tuotteen varhainen, testaukseen soveltuva versio. Sen avulla voidaan arvioida, miten ratkaisu kannattaa rakentaa ja miten se toimii. Prototyypin tai demon ei tarvitse olla täydellinen, vaan tärkeämpää on, että se auttaa sekä sinua että kohderyhmää ymmärtämään, miten ratkaisu toimisi.)